Unettomat Seattlessa

Hey;

Niinhän siinä kävi että perille päästiin ja kunnialla. Aamuherätys Suomessa kello 0400 ei ollut mikään helppo matkastartteri, mutta 21:n intensiivisen matkatunnin jälkeen oltiin vihdoin perillä. Jet Lag iski heti, mutta olemme tässä sinnitelleet hereillä. Nyt mennään valveilla jo toista vuorokautta. Tämä lienee ainoa tapa päästä järkevästi paikalliseen rytmiin...

Oli siinä matkalla aikaa myös kiipeillä Rainierille ja käydä läpi tarkkaa suunnitelmaamme sekä eri reittivaihtoehtoja.

Todennäköisimmät kiipeilyreittimme.

Muutama välähdys ja tapahtuma matkaltamme:

• Helsinki-Vantaan lentoasema oli lauantai-aamuviideltä kuin Stockmannin hullujen päivien avajaista, joten laukut kannattaa tsekata sisään jo edellisenä päivänä kuten matkalaiset TT ja M tekivätkin,
• Delta:n koko matkustamohenkilökunta puhuvat kaikki samalla (feminiinisellä) oktaavitasolla, olipa kyseessä mies tai nainen,
• Yhdysvaltain maahantulon ja täydellisesti automatisoidun järjestelmän pahin painajainen on 500 samanaikaisesti Nagoyan koneesta purkautuvaa japanilaismummoa,
• Espanjalaisia eivät näytä paljon jonotussäännöt napostella, sillä kymmenen metriä perässämme jonottanut hispaanimunno lehmi härskisti itsensä jonon ohi, niin että tunnollisesti tunnin köössä stondannut finskipoikakin oli ihmeissään,
• Seattlessa ei saa matkarauhaa (positiivinen ongelma) edes julkisissa liikennevälineissä, sillä jokainen kanssamatkustaja vauvasta vaariin oli kyselemässä että mitä ihmettä suomalaiset ovat tänne saakka raahanneet painavia rinkkojaan,
• Jenkkiläiset hotellihuoneet ovat oikeasti suomalaisen kerrostalokolmion kokoisia,
• Hotellin lähikauppa, joka ulkoapäin näytti paikalliselta Siwa:lta, pesi mennen tullen Stockan herkun. 

Syönnin jälkeen nukkumaan...

-M & TT-

Kuvassa hotellikolmiomme (2hh+k+wc+vh) herrojensalonki.

PS. Kaikki matkatavaramme tulivat perille, hienoa!